Tietoa Pakkasista

Pakkanen sukunimenä

Henkilöitä, joiden sukunimenä on Pakkanen, oli 15.2.2016 Suomen väestörekisterissä 1817.Heistä oli ulkomailla 91. Pakkasista miehiä oli 916 ja naisia 901. Entiseltä sukunimeltään Pakkasia oli väestörekisterissä 632, joista naisia 605 ja miehiä 27. Kuolleita on yhteensä 1135 ja ulkomailla kaikista edellämainituista on yhteensä 179.
Tuoreimmat tiedot löytyvät väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta.

Pakkasten historiasta

Pakkasten sukua on tavattu lähinnä Karjalasta, Kymenlaaksosta, Hämeestä ja Keski-Suomesta. Julkaistuissa sukukirjoissa käsitellään yhteensä 12 eri sukuhaaraa. Karjalaiset sukuhaarat ovat sukuseurassa laajimpia. Kun Karjalan alueita luovutettiin Venäjälle jatkosodan jälkeen, suvut menettivät asuinsijansa, asettuivat aluksi asutusohjelman mukaisesti Pohjanmaalle (Jaakkima ja Lumivaara), Keski-Suomeen (Sortavalan mlk), Pohjois-Savoon ja Oulun seudulle (Suistamo ja Salmi). Myöhemmin Pakkasia on siirtynyt eri puolille Suomea. Nyky-Pakkasia asuu eniten Kaakkois-Suomessa ja Helsingin seudulla.

Pakkasia tunnetaan Karjalasta, Lappeen seudulta jo 1500-luvulta alkaen ja Laatokan Karjalastakin 1600-luvulta alkaen. On mahdollista, että useimmat karjalaiset sukuhaarat juontavat juurensa Lappeen seudulta. Ruotsin kuninkaiden 1600-luvun laajenemis- ja suurvaltapolitiikkaan liittyen valtakunnan itäisille, Venäjän vallan kanssa kiistellyille alueille muuttaneet uudisasukkaat saivat verohuojennuksia ja vapautuksen sotaväenotoista. Silloin monet nykyään karjalaisina tunnetut suvut lähtivät kotikonnuiltaan, esimerkiksi Kymenlaaksosta, nykyisestä Etelä-Karjalasta ja Savon suunnasta ja asettuivat eri puolille Laatokan rantamia. Historioitsijoiden mukaan muuttoreittejä on ollut kaksi: eteläinen reitti Kymenlaaksosta Kurkijoen kautta Laatokan pohjoisosiin ja toisaalta pohjoinen reitti Savosta Ruskealan kautta Laatokan eteläosiin.

Laatokan Karjalaan ja Kymenlaaksoon heijastui Pietarin suurkaupungin perustaminen ja läheisyys monin tavoin. Maanviljelijät ja kalastajat veivät elintarvikkeita, karjaa, kiviä ja puutavaraa alati kasvavan suurkaupungin ja sen asukkaiden tarpeisiin. Suurperheistä saattoi nuorempia poikia muuttaa lähemmäs suurkaupunkia Inkeriin omia tiluksia hankkimaan ja niitä viljelemään. Kaupungin teollistuessa 1800-luvun kuluessa monet karjalaiset lähtivät Pietariin tehtaisiin tienaamaan rahoja omaa taloa varten ja osa asettui sinne kokonaan, jotkut jo edellisten sukupolvien aiemmin asuttamille alueille Inkeriin. Näistä syistä todennäköisesti myös Pakkasten sukuhaaroilla on inkeriläisiä vesoja. Suvun asuinpaikkoja oli esimerkiksi Keltossa ja Toksovassa. 1800-luvun pulavuosina Pietariin muutettiin myös leveämmän leivän toivossa ja kaupungissa olikin valtava suomalainen siirtokunta, nimittäin enemmän suomenkielisiä asukkaita kuin missään autonomisen Suomen alueen muussa kaupungissa.

Myös Karjalan ortodoksisukujen joukosta löytyy kaksi Pakkas-sukua Salmin pitäjän alueelta sekä Suistamosta.

Eri sukuhaaroja pitkään tutkineen Veli-Pekka Pakkasen mukaan myös Ikaalisista tavataan Pakkasia jo 1600-luvun lopulta alkaen. Sukuseurassa on sukuhaaroja Hämeestä ja Keski-Suomesta melko pieneltä alueelta, mutta niiden välille ei ole löydetty yhdistäviä esi-isiä, vaan ne ovat erillisiä sukuja, joita yhdistää vain sama sukunimi. Sukunimilain myötä 1900-luvun alkupuolella syntyikin uudempia Pakkas-sukuhaaroja, kun sukunimi otettiin esimerkiksi paikan tai talon nimen mukaan.

Oheisessa kuvassa on esitetty Pakkas-sukujen esiintymistä lähtökohdittain Suomen kartassa.

Sukukartta

sukukartta300.

  1. Laatokan Karjalan Pakkaset, 2. Ortodoksisuvut Salmissa ja Suistamolla, 3. Kymenlaakson Pakkaset, 4. Keski-Suomen ja Hämeen Pakkaset, Urjalan Kehron Pakkaset, 6.Tornion seudun Pakkaset ja 7. Inkeriläiset Pakkaset. Luovutetun Karjalan alueen Pakkaset ovat sijoittuneet eri puolille Suomea, lähinnä Pohjanmaalle, Keski-Suomeen, Pohjanmaalle ja Helsingin seudulle. Inkerin Pakkaset eivät tiettävästi enää ole kotikonnuillaan.

Jaakkiman Pakkaset

Jaakkiman Pakkasten kantaisänä pidetään Pärttyliä, joka eli ja sai poikia Jaakkiman pitäjän Kumolan kylässä 1640-luvulla. Jaakkiman pitäjän eteläinen osa itsenäistyi omaksi kunnakseen 1930-luvun alussa, se nimettiin silloin Lumivaaran pitäjäksi. Matti, Antti ja Tuomas ovat sukuhaarojen vanhimpia varmoja esi-isiä. Suvun jälkeläiset elivät ja asuivat suhteellisen pienellä alueella pääasiassa Lumivaaran ja Jaakkiman pitäjissä ja Sortavalan maalaiskunnan eteläosissa noin 300 vuoden ajan.

Suurperheiden poikia lähti lähikyliin kotivävyiksi ja näin Antin suku haarautui Kumolasta mm. Jaakkiman puolelle Mikliin, Paikjärvelle ja Reuskulaan ja Tuomaan jälkipolvet Lumivaaran Huhtervuhun, Jaakkiman Reuskulaan ja Metsämikliin ja Sortavalan maalaiskunnan puolelle Lavijärvelleja Impilahden Hippolaan. Maanviljelys oli suvun jäsenten yleisin toimeentulon lähde. Jaakkiman Pakkasten sukukirjan ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1995 Jorma Pakkasen tutkimustyön pohjalta. Kirjaa on päivitetty jäsenten antamien tietojen pohjalta, ja viimeisin painos on vuodelta 2005.

Jaakkiman Pakkasten vaellusta historian alkuhämäristä nykypäivään on selvitetty myös DNA -tutkimuksen avulla. Jaakkiman Pakkaset ovat aikoinaan tulleet idästä kuten iso osa muistakin Suomalaisista. Afrikka on kuitenkin meidän kaikkien ihmisten alkukoti.

Lue lisää ”elämää Jaakkimassa”,  ”sukujuuria etsimässä”

Kuvia Jaakkimasta

Sortavalan Pakkaset

Sortavalan Pakkasten kantaisänä pidetään Heikki Pärttylinpoika Pakkasta (Hindrich Bertillson Packain), josta ensimmäinen maininta löytyy vuoden 1722 henkikirjasta. Siitä ei ole tietoa, onko Heikki siirtynyt Sortavalan maalaiskuntaan Jaakkimasta, josta nimi Pärttyli on Pakkastenkin suvussa kulkenut nimi. Historian tutkimuksessa ajatellaan, että Karjalan asuttajat olisivat 1600-luvulla siirtyneet Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta Kurkijoen kautta ylemmäs pitkin Laatokan rantaa aina Suistamoon saakka. Heikki Pärttylinpoika on asettunut eteläisen muuttoreitin varteen Suikasenlahden Madilaan. Sortavalan Pakkasissa on kaksi sukuhaaraa, Helylän ja Lahdenkylän Pakkaset, joiden kantaisät ovat veljekset Pekka ja Matti. Leivän Pakkasten pöytään toi maanviljelys, mutta suvussa on ollut myös kauppiaita ja virkamiehiä. Sortavalan sukuhaaran on kirjaksi toimittanut Veli-Pekka Pakkanen, ensimmäinen painos on vuodelta 1995.

Leila Backmanin (os. Pakkanen ja Sortavalan Pakkasia) tarinoita: Iltarukous, Koivu, Yllätysherkku ja Vanerilappu – matkalippu omille juurille

Ruskealan Pakkaset

Kun Karjalaa asutettiin, kulki osa Laatokan suuntaista muuttoliikettä Sortavalan pohjoispuolelta Ruskealan kautta. Ruskealaan tiedetään asettuneen Christer Christerinpoika Packaisen 1600-luvun jälkipuoliskolla. Sotien jälkeen ruskealalaiset sijoitettiin Pohjois-Karjalaan. Veli-Pekka Pakkasen toimittama sukukirja on julkaistu vuonna 1997.

Taipalsaaren Pakkaset

Taipalsaarella Pakkasia on ollut Pakkalan ja Rehulan kylissä. Pakkalan Pakkasista on merkintöjä jo 1500-luvulta alkaen. Taipalsaaren Pakkasten ensimmäinen tapaaminen pidettiin elokuussa 2003 ja toisen kerran kokoonnuttiin jo heinäkuussa 2005. Mukaan sukuseuran toimintaan taipalsaarelaiset ovat tulleet vuoden 1998 sukukokouksessa Virojoella. Veli-Pekka Pakkasen toimittama sukukirja on julkaistu vuonna 2000.

Runoja Taipalsaaren Pakkasilta

Sukukuvia Taipalsaarelta

Miehikkälän Pakkaset

Ensimmäiset maininnat Miehikkälän Pakkasista Packain sukunimellä ajoittuvat 1550-luvulle. Sitä vanhempi on tieto Packalabyn kylästä vuoden 1544 savuluettelossa. Pyterlahdella on ollut Albrekt Ritterin säteritilalla tilanhoitajana Matti Pakkanen 1650–1680 luvuilla säteritilan kruunulle palautukseen saakka.

Sukuseuran toimintaan Miehikkälän Pakkaset ovat tulleet mukaan vuoden 1998 sukuneuvostoon. Miehikkäläisten sukukirja on julkaistu vuonna 1998 ja sukuhaaran sukukokousta on viimeksi pidetty kesäkuussa 2005.

Perinnetietoa Miehikkälän Pakkasista

Kuvia ja otteita Jukka Pakkasen kirjasta ”Tarinoita kylästä – Salo-Miehikkälän historiaa ja elämää”

Vehkalahden Pakkaset

Pakkaset ovat Vehkalahdella yksi suurimmista suvuista. On mahdollista, että Vehkalahdelle Pakkaset ovat tulleet Lappeelta jokiväyliä pitkin. Sukuhaaroja on kolme: Kannusjärven, Ihamaan ja Paijärven suvut, joista viimemainitusta on lähtenyt Reitkallin Pakkaset omaksi sukuhaarakseen. Ihamaalta löytyvät vanhimmat Pakkas-kirjaukset isäntä Antti Pärttylinpojasta 1500-luvun puolivälistä.

Kannusjärvellä Parkon suku on asettunut Pakkasen tilalle lampuoteiksi vuonna 1709, ja myöhemmin 1850-luvulla ottanut tilan nimen sukunimekseen. Kantaisänä pidetään Kalle Ristonpoika Pakkasta (1678–1743). Kannusjärven Pakkasenmäki alkoi tyhjentyä asukkaistaan 1920-luvulla. Kannusjärven Pakkaset ovat tulleet mukaan sukuseuran toimintaan vuoden 1998 sukuneuvostoon ja pitäneet sukukokouksen Vehkalahdella suvun alkusijoilla vuonna 2001. Vehkalahden Pakkasten sukukirja on julkaistu 2005.

Tarina Kujalan perheen muutosta Kurkijoelta evakkoon

Kuvia Kannusjärveltä

Salmin Pakkaset

Salmin Pakkaset olivat ortodokseja. Sukujen tutkiminen on ollut vaikeampaa venäjänkielisten kirkonkirjojen parissa. Viime vuosina kirkonkirjoista on saatu kopiota tutkijoiden käyttöön, ja esimerkiksi Karjalanliitolla on ollut asiaan perehtyneitä sukututkijoita neuvoja ja apua antamassa. Isojako suoritettiin Salmissa vasta 1800-luvun lopussa ja silloin tarvittiin sukunimi maanomistuskirjaan. Sille, joka ei itse sopivaa sukunimeä keksinyt, antoi pappi sukunimen. Kirkkojoen Pakkaset esiintyvät 1880 rippikirjassa nimellä Moroza (pakkanen venäjäksi). Kurolahden Tulemajoen Pakkaset taas löytyvät nimellä Pakkane vuoden 1877 kastemetrikassa. Sukukirja on julkaistu vuonna 1997 ja siitä 2. painos vuonna 1999.

Suistamon Pakkaset

Ensimmäisenä tunnettuna esi isänä voidaan pitää Muuannon kylässä asunutta Alekseita, jonka kolmesta pojasta vuonna 1739 syntyneen Demetein jälkeläisissä löytyy Pakkasten suku. Vuonna 1850 Ivan Dimitreinpoika Pakkasen perhe muutti Hovinahonkylään. Tilan omistus siirtyi pojanpojalle Mihail Petrov Pakkaselle vuonna 1900 hänen avioituessaan. Heidän perheensä asui Hovinahon kylässä Karjalan luovutukseen asti. Pakkanen sukunimenä tuli käyttöön 1800-luvun puolivälissä. Suistamon Pakkaset ovat olleet mukana sukuneuvostossa sukuseuran perustamisesta lähtien.

Veijo Pakkasen kertomus Suistamon Pakkasista

Urjalan Kehron Pakkaset

Matti Pakkanen on kirjoittanut kirjan Kehron kylähistoria, julkaistu vuonna 1997, ja Kehron Pakkaset II osa vuonna 1999. Kirja on tarkoitettu tallentamaan Kehron Pakkasen talon asukkaisiin liittyviä perimätietoja ja sukulaissuhteita. Pakkasten suku on yksi niitä sukuja, joista Jalmari Finne on laatinut isäntäluettelon.

Längelmäen, Padasjoen, Petäjäveden ja Ruoveden Pakkaset

Nämä väkimäärältään pienemmät Pakkas-suvut on koottu omaan kirjaansa, jonka Veli-Pekka Pakkanen on toimittanut ja julkaissut vuonna 2004. Vaikka suvut sijaitsevat maantieteellisesti lähekkäin, ei yhteyksiä sukujen välillä ole. Näissä suvuissa sukunimi Pakkanen onkin otettu eri syistä, esim. torpan nimen mukaan (Padasjoki). Längelmäellä kolme veljestä ottivat kaikki eri sukunimen, yksi heistä Pakkasen. Näissä suvuissa vain padasjokelaisilla on enää sukunimi Pakkanen laajemmin elossa.

Inkerin Pakkaset

Inkerin Aropakkasiin kylän Juhana Pakkasen suvusta on julkaistu sukukirja. Aropakkasin suhteellisen hyvinvoivassa kylässä on asunut suomalaisjuurisia asukkaita. Juhana eli 1854–1934. Kirjassa kerrotaan tapahtumista kylässä ja suvussa suuremmassa historian kehyksessä toisen maailmansodan molemmin puolin. Nykyään Inkerissä ei ole Pakkasen sukua, mutta jälkikasvua löytyy mm. Moskovasta ja Virosta.

Lähde: Sukuseuran 15 v historiikki.